sunnuntai 4. joulukuuta 2016

pitkästä aikaa maneesille hyppäämään!


Keskiviikkona päästiin ponipojan kanssa vihdoin maneesille hyppäilemään. On kyllä aina pieni operaatio tuo maneesille lähtö kun pitää erikseen kysellä koppi, kuski ja vetoauto, mutta tuli kyllä niin tarpeeseenkin tämä reissu. Sitä lottovoittoa tosiaan odotellessa, että saisi vihdoin ja viimein hankittua sen pikkue'n ja kunnon vetoauton.

Tallilta ei tosin ollut maneesille kuin reilu 9km matka, eli kauaa ei matkoihin mennyt. Fasu kulki kopissa ihan asiallisesti ottaen huomioon ettei hirveästi olla tämän(kään) vuoden puolella matkusteltu. Lastatessa tarvittiin liinaa avuksi, mutta siinäkään ei tarvinnut kuin vähän takaa hipaista niin poni meni kiltisti koppiin. Muutama kerta yritettiin ilman liinaa, mutta turha sitä alkaa lastausta turhaan pitkittämään ja hermostuttamaan ponia kun liinan avulla F menee kuitenkin niin vaivattomasti kyytiin. Alkoi olla jo kyllä sen verran hämärääkin, että traikku näytti varmaan pimeältä pienen ponin silmiin ja onhan meillä selkeästi myös rutiininpuutetta. Onneksi poni kunnioittaa sen verran hyvin ihmistä ja on muutenkin miellyttävä ja helppo käsitellä niin tälläisistäkin tilanteista selvitään ihan kunnialla.


Pikkujouluista muutama temppu, kuvista kiitokset Meri! 

Maneesille päästyämme alettiin Hennin kanssa rakentelemaan meille pientä estetehtävää sillä välin kun pikkusiskoni talutteli Fasua alkuverkaksi. Edellisen kerran poni oli kunnolla hypännyt syyskuun lopulla, jolloin olivat Erikan kanssa käyneet estekilpailuissa. Viime viikolla otettiin Pinjan kanssa muutamia kavalettihyppyjä, mutta siinäpä meidän pomppimiset sitten lähiajoilta olikin. Eli mitään kovin kummoista tehtävää ei meille nyt loihdittu - tärkeämpää oli saada pitkästä aikaa muutamia hyppyjä alle. Päädyttiinkin rakentelemaan suhteutettu linja (pysty - okseri), jonka seuraksi laitettiin vielä yksittäinen pysty ja kavaletti. Olisihan tuonne saanut ties mitä rakenneltua kun kerrankin oli ainakin kunnolla tilaa käytettävissä ja estekalusto, sekä pohja mitä mainioin.


Pienen käyntityöskentelyn jälkeen otin eteen-alas ajatuksella ravia ja laukkaa, niin että poni sai venytellä rennosti puolipitkällä ohjalla. Pikkuhiljaa aloin lyhentämään ohjaspituutta ja tehtiin muutamia avoja ja siirtymisiä niin, että poni oli kuulolla ja reagoi hyvin niin eteen- kuin taaksepäin vieviin apuihin. Kokonaisuudessaan Fasu oli oikein miellyttäväntuntuinen ratsastaa, sopivan energinen ja herkkä avuille. Uusi ympäristökään ei tuntunut toista jännittävän yhtään - on kyllä mukava lähteä uusiinkin paikkoihin ponin kanssa, kun aikaa ja energiaa ei mene mihinkään ylimääräiseen kyttäilyyn ja säätämiseen. Kyllä saa olla taas toisesta ylpeä ♥

Itse tehtävä meni niin, että alkuun hypättiin kavaletti, jonka jälkeen pinkki portti sinisen okserin takaa ja perään suhteutettu linja. Pidettiin estekorkeus maltillisena, ei nostettu kuin muutaman kerran ja keskityttiin pääosin rytmiin ja siihen, että poni malttaa. Suhteutettu linja menikin välillä vähän "rykäisten" viidellä ja välillä malttaen kuudella, loppua kohden toki parani ponin rauhoittuessa ja pääsin kädenkin rentouttamaan paremmin välissä. Kovin montaa hyppyä ei loppupeleissä keretty ottamaan kun aikakin alkoi loppua, mutta parempi nämäkin kun ei mitään! Yhtäkään pudotusta ei tullut ja harjoituksen puutteen huomioon ottaen treenit menivät oikein kivasti. Mie olin viimeeksi syyskuun alussa hyppäillyt Fasun kanssa, joten korkea aikakin oli päästä pomppimaan. Toivottavasti saadaan nyt jatkossa pidettyä hyppyrutiini paremmin yllä ja päästäisiin kotikentälläkin paremmin hyppäilemään. Olisi kiva kyllä päästä maneesillekin useammin hyppäämään, puhumattakaan estevalmennuksista, mutta tulee aika hintavaksi nuo reissut..



Torstaina poni sai palautella itsenäisesti liinassa hölkkäillen, joka teki kyllä varmasti hyvää. Fasu hakeutuu yleensä itse hieman eteen-alas venyttelemään ja muutoinkin hölkkäilee liinassa rennosti (jos ei lasketa satunnaisia innostumisia). Tehtiin muutamia siirtymisiä käynti-ravi-käynti, sekä laukka-ravi-laukka, jotka sujuivat hyvin. Lopuksi käytiin vielä maastossa n. 20min käppäilemässä loppukäynnit.


Perjantaina kävin aamupäivällä tallilla pyörähtämässä ja kuvailemassa Pinjaa ja Fasua. Poni oli alkuun vähän hidas avuille ja hiukan jäykkä, mutta laukkojen jälkeen vertyi ja pikkuhiljaa alkoi palaset loksahtamaan kohdalleen. Pinjakin sai pidettyä paljon paremman ja tasaisemman tuntuman suuhun kun jätti hanskat hetkeksi pois. Paksuilla talvihanskoilla kun ei saa pidettyä ohjia niin hyvin kädessä, vaan ne pääsevät hiukan luisumaan vähän väliä ja Fasu on etenkin tarkka kevyen ja tasaisen tuntuman suhteen. Kävin itsekin lopuksi selässä ottamassa pikaisesti kaikki askellajit läpi ja poni tuntuikin ihan hyvältä ja rennolta mitä nyt hetken kerkesin menemään. Lauantaina ja sunnuntaina oli myöskin vuokraajien päivät - huomenna suuntaan taas kameran kanssa tallille niin saatte myös huomisesta tuoreita kuvia!









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huom! Kommentit näkyvät vasta hyväksymiseni jälkeen, joten ethän lähetä samaa viestiä kahdesti! Kiitos :)